Tammikuu

Oho hups. Tarkoitus ei ollut aloittaa uutta vuotta tällaisella hämmentävän pitkällä blogitauolla. Vuodenvaihteessa kuitenkin riitti tekemistä ja senkään jälkeen omatunto ei ole sallinut avata blogia, kun on ollut koulutehtäviä rästissä syksyltä asti. Mutta nyt ainakin yksi kaikista pisimpään valmistumista odottanut riesa on hoidettu alta pois, joten annoin itselleni luvan tulla päivittämään kuulumiset tänne. :-)

Elättelin vuoden alussa toiveita sellaisista kunnon uusi vuosi, uusi minä, uusi elämä -meiningeistä. Erityisesti siksi, että tähän kuului myös uusi koti! Pääsin vihdoin yksiöön, josta ajattelin muovaavani söpön pienen pesän. Semmoisen nätin paikan missä olisi ihana nauttia pitkistä ja myöhäisistä aamupaloista ikkunan ääressä. Todellisuus on kuitenkin vielä toistaiseksi ihan jotain muuta. Häiritsevän iso osa omaisuudesta on vieläkin purkamatta paikoilleen ja pöydillä on sellaiset tavaravuoret, ettei näiden ääressä syödystä aamupalasta juuri nautita. Yritän kuitenkin kerätä itseni ja siinä samalla myös nämä rojuni kokoon ensi viikon aikana, koska tahtoisin jo niin kovasti järkätä tuparit ja nauttia tästä kodista muutenkin.

Joulun odotus

Lähdin melkein viikko sitten viettämään joulua kotikotiin ja luulin, etten Photoshopin puutteessa kirjoittaisi blogiin kertaakaan loman aikana. Joulutäpinöissäni innostuin kuitenkin räpsimään tabletilla rakeisia kuvia näistä viime päivien tunnelmista ja kuten näkyy, yritin epätoivoisesti peitellä laadun uupumista mustavalkoisuudella.

Karkasin lomalle hyvissä ajoin siksi, että piti päästä juhlimaan veljen valmistumista tradenomiksi. Leivoin valmistujaisjuhliin juustokakun ja voileipäkakun, joka oli muuten ensimmäinen itse tekemäni voileipäkakku ikinä. Lopputulos herätti lähes yhtä suurta ylpeyttä, kuin opintonsa kunniakkaasti läpäissyt veikka. Lisäksi oli ihanaa nähdä sukulaisiakin pitkästä aikaa pienen juhlan puitteissa.

Oon myös hääräillyt täällä joulutonttuna ja paketoinut itse ostamieni lahjojen lisäksi muidenkin ostamia, koska rakastan paketoimista. Etenkin jos pääsee miettimään paketin ulkonäön huolella. Nyt oon lähinnä käärinyt tavaraa noihin perinteisiin lahjapapereihin ilman sen suurempaa ajatusta, mutta ihan terapeuttista sekin on.

Ja vasta nyt kun jemmasin lahjoja tuonne kuusen alle, aloin tajuta, että aatto on enää yksien yöunien takana. Vaikka oon kotiutunut tänne uuteen kotikotiin jo erittäin hyvin, tuntuu silti aika jännältä viettää täällä ensimmäinen joulu. Onneksi se ei kuitenkaan oo mitään haikeaa tai hermostunutta jännitystä, vaan ihan positiivista. Semmoista innostunutta.

Mukavaa joulua vielä kaikille! Toivottavasti pääsette rauhoittumaan ja nauttimaan lomapäivistä rakkaiden ihmisten seurassa. :-)

Villatakkityttöjen joulukalenteri, luukku 15

Tässä mun toinen ja viimeinen luukku villatakkityttöjen joulukalenteriin. Me vietettiin Jyväskylän kahvilakerhon pikkujouluja lauantaina. Mukana oli kuusi tyttöä sekä kaksi suloista ja leikkisää kisua, jotka olisivat kovasti halunneet saada oman osuutensa herkkupöydän antimista. Oli joulutorttuja, pari ihanaa kakkua, mokkapaloja, mandariineja sekä glögiä. Salapoliisin lailla selvitin, että toinen kakuista oli näiden tofusuklaamousse-piparkakkuleivosten ohjeella tehty ja ei voi kun suositella, se oli hyvää! Pikkujouluihin kuului myös lahjapiiri ja kiitos meidän asiansa osaavan joulupukin, kaikki sai juuri omannäköisensä lahjan! :-) Lisäksi oli mukavaa ihan vaan istua pöydän ympärillä, kuunnella ja höpötellä kaikesta.

Kissakuume paheni taas kertaheitolla. Tuitui!

Oon kyllä niin mahdottoman kiitollinen, että oon päässyt tutustumaan näihinkin tyttöihin! Ihmisiin tutustuminen on aina ollut mulle vähän hankalaa, joten oon suorastaan äärimmäisen iloinen, kun oon löytänyt opiskelujen aikana täältä Jyväskylästä paljon samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa haluan ehdottomasti olla yhteyksissä vielä opiskelujen jälkeenkin. ♥

Toivottavasti ootte tykänneet näistä mun luukuista! Eilisessä kalenteriluukussa Emmi askarteli ihania paperitimantteja ja huomisen luukun tekee Jenna.

Joulupostia Japaniin

Nyt ei synny yhtään mitään järkevää kirjoitusta, joten jätän vain nämä kuvat tähän.

Vilttihuivi

Mainitsin tuossa edellisen postauksen joululahjavinkkien joukossa, että Eurokankaasta saa kivoja ja kohtuullisen edullisiakin huiveja, kun lähtee metsästämään niistä palakoreista jotain mieleistä kangasta. No, siinä vaiheessa kun säät näytti muka kylmenevän, aloin kaivata jotain ihanan lämmintä ja pehmeää huivia, johon voisi koulussakin luennoilla kääriytyä ja ratkaisu löytyi sieltä mainituista palakoreista. Harmi vaan, ettei ne säät siitä mihinkään kylmenneet ja tämä huivi on jäänyt ihan käyttämättä. >:(

Alkuperäinen suunnitelma huivin suhteen oli etsiä kaksi vähän ohuempaa pehmoista kangasta, jotka olisin voinut ommella päällekkäin. Sitten olisin saanut semmoisen hauskan kääntöhuivin. Mutta löysinkin tuollaisen vähän paksumman ja ihan unelmanpehmeän kankaan, jossa on täydellinen kuosi. Lisäksi nuo reunat ei purkaudu kovin herkästi, joten ei ole mikään hätä huolitella niitä. Paitsi viimeistään sitten jos tätä joskus pesee. Nyt tyydyn kaikkien kauhuksi odottelemaan niitä pakkasia, että saisin tämän käyttöön, hähä.