tiistai 31. maaliskuuta 2015

Unetonta unelmointia

On vähän ankea olo, joten halusin uppoutua unelmoimaan tulevasta kesästä:
Stressittömyyttä.
Kauniita päiviä, joina lämpötila on täydellinen.
Hitaita, maukkaita ja täyttäviä aamupaloja.
Piknikkejä ystävien kanssa.
Jännittäviä kesäöisiä seikkailuja.
Inspiroivia uusia tuttavuuksia.
Luovia mielentiloja.
Avoimuutta ja rohkeutta.
Hämmentäviä hetkiä itsetutkiskelun parissa.
Paljon hymyilyttäviä pikkujuttuja.
Eeppisiä muistoja, mieluusti hyvässä mielessä.
Onnellisia merkintöjä päiväkirjaan.
Ja sellaisia kelejä, että pääsen käyttämään kuvassa näkyvää hattua.

torstai 26. maaliskuuta 2015

Kolmen ruokalajin ähky

Poikkesin viime viikolla kotikotona vähän kokkailemassa ja koska tuloksena oli ihan maistuvaa tavaraa, aattelin tulla jakamaan reseptit tänne. Ruokakuvaamisessa on selvästi vielä paljonkin opittavaa, mutta mitäs pienistä. Kärsivällisyys ei aina riitä hyvien kuvien räpsimiseen, jos on jotain herkkua edessä. :D

Kinkku-paprikapiirakka
Syystä tai toisesta oon aina mieltänyt kinkku-paprikapiirakan mössöiseksi ja mauttomaksi ja näin ollen oon inhonnut sitä. Tein sitä kaikesta huolimatta, koska veli niin kovasti hinkui ja jotenkin ihmeen kaupalla tästä tuli oikeasti hyvää. Käytin semmoista valmista suolaista piirakkapohjaa (mitä olisi voinut ehkä vähän esipaistaa, vaikka paketissa ei niin ohjeistettukaan) ja täytteeksi tuli tämmöistä:

kinkkua kuutioina tai suikaleina
1 punainen paprika
1 pieni sipuli
1 prk creme fraichea
juustoraastetta (laitettiin jotain vähän maukkaampaa Texmex-juustoraastetta, oli hyvää)
2 kananmunaa
persiljaa
vähän suolaa ja pippuria

En sen kummemmin mitannut määriä, vaan aloitin sekottamalla kananmunat, creme fraichen ja juustoraasteen ja sitten lisäilin muita aineksia silmämääräisesti, niin että niitä näytti olevan sopivassa suhteessa. Kinkkua meni ehkä pari desiä, paprikaa suunnilleen saman verran, sipulia aika vähän ja sekin paistinpannun kautta. Juustoraastettakin on helppo laittaa sen mukaan, miten juustoisasta tykkää. :D Persiljaa laitoin aika reippaasti, että piirakassa maistui muukin kuin kinkku ja paprika. Ja näyttäähän tuo päältä paljon kivemmalta, kun ennen paistamista laittoi ihan päällimmäiseksi jotain vihreää. Uunissa tämä oli noin 30 minuuttia 200 asteessa. Ja jälkiviisaana pohjaa olisi tosiaan voinut esipaistaa, jäi vähän turhan mössöiseksi kun oli noinkin nestemäinen täyte.

Vuohenjuustosalaatti
En tiedä minkä verran tämä miellytti kanssaruokailijoita, vuohenjuusto kun vähän jakaa mielipiteitä, mutta itse ainakin tykkäsin muidenkin edestä. Voisin mähkiä vuohenjuustoa ja paholaisenhilloa ihan sellaisenaan vaikka ja kuinka paljon, mutta yleisen hyväksynnän saavuttaakseni piti jotenkin naamioida se ruoaksi. Ja se tapahtui näiden avulla:

tammenlehtisalaattia
tummia ja vihreitä viinirypäleitä
pinjansiemeniä (ei pakko, ei maistu miltään)
kirsikkatomaatteja
omenaa
(pannulla valkosipuli(tahna)n kanssa) paahdettua vaaleaa leipää
paholaisen hilloa (Poppamiehen mieto hiidenhillo on hyvää!)
sekä paistettua vuohenjuustoa ♥

Sinänsä helppo ruoka, ettei tarvitse muuta kuin koota. Paitsi että paistoin tässä vuohenjuustoa ihan ensimmäisen kerran ja taktiikka oli näköjään vähän hakusessa. Ja kokonaisuuden päälle olisi varmaan voinut lorauttaa vielä jotain öljyä, mutta en oo oikein oppinut noiden salaatinkastikkeiden saloja.

Hedelmäsorbetti
Tämä "sorbetti" ei ehkä mennyt ihan kaikkien oppikirjojen mukaan, mutta melko helppo ja hyvä jälkkäri yhtä kaikki. Netistä löytyi niin hirveästi erilaisia ohjeita, mutta yritin mennä suunnilleen tämmöisen melko simppelin mukaan. Ainoa vaan että oli ensimmäinen kerta elämässäni, kun ostin tuoreita mangoja, enkä tiedä oliko ne lopulta ihan oikeasti kypsiä. Ainakin ne oli ihan hirveän vaikeita. Lopulta sain vain osan mangoista käytettyä ja laitoin niiden lisäksi sekaan vähän banaania ja persikkaa. Sokeria olisi saanut olla vähemmänkin, tuli aika makeaa. Niin ja aloin tehdä tätä ihan liian myöhään, eli ei ehtinyt jäätyä ihan kunnolla siihen mennessä kun teki jo mieli syödä. Siksi näyttää vähän epämääräiseltä. Mutta tulipahan kokeiltua ja hyvää se kaikesta huolimatta. :D

Odotan jo pääsiäislomaa, jos keksisin sillekin viikonlopulle jotain tavallista parempaa mähkittävää. Kotikotona ruoanlaitto kun on paljon mielekäämpää jo ihan vaan siksi, että tiskikone.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Auringonläikkiä

Tulppaanin terälehdet tuikkukipon pohjalla ei ollut hyvä idea. Ajattelin että ne sillä lailla nätisti kuivuisi koppuraisiksi, mutta ei. Homehtuivat sinne mokomat. Vaan enpäs jaksanut pitkään harmitella, koska auringon takia oon semmoisella oikein imelän positiivisella tuulella, semmoisella mikä muiden silmiin ja korviin voi vaikuttaa jo vähän rasittavalta. Asfaltti on kuivaa ja ihanan ärsyttävän hiekoitushiekan sekä koirankakkojen peitossa. Häikäisee niin pirusti mutta ei haittaa! Nukuin äsken päikkärit lattialla auringonläikässä, enkä yhtään ihmettele miksi kissat viihtyy niissä.

Väitin joskus, että säällä ei ole mitään vaikutusta mun mielialaan. Höpöjuttuja. Eilen oli ankeaa ja harmaata ties monettako päivää putkeen ja kyllä otti päästä kaikki mahdollinen. Tänään vähän vielä jyrsi, että piti herätä kuudelta aamulla, mutta kyllä kun taivas oli sininen ja aurinko alkoi nousta, niin mieli koheni ihan yhtäkkiä. En pistäisi pahakseni, jos tällaisia päiviä olisi vähän useamminkin.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Tulkaa tekeen meidän kaa rakkauden hiekkakakkuja

tulppaaneja

Mahtavaa naistenpäivää kaikille sekä kaksi päivää myöhässä hyvää syntymäpäivää mulle! Ikää on nyt 23 vuotta, vaikka aina välillä luulenkin itseäni vielä 21-vuotiaaksi. Huippua että vuodessa on ainakin yksi päivä, jona itsestään kehtaa tehdä numeron. Olisi tehnyt mieli järjestää ihan jonkinlaiset kinkerit, mutta on ollut vähän liikaa kiirettä. Vaikka kyllä mä tänne kämppään vielä jonkun kakkua edellyttävän kokoontumisen järjestän, ihan varmasti. Nyt kun täällä on jo mattokin lattiassa.

Tulppaanit tuli hankittua jo viikko sitten itseäni ilahduttamaan. Haaveilin kukista aikaisempienkin kotien kohdalla, mutta en ole sattunut omistamaan maljakkoa. Hiihtolomalla löysin vihdoin ihan täydellisen sellaisen ja vieläpä kirppikseltä. Nyt tulppaaneista on jäljellä enää terälehdet tuikkukippoa koristamassa.

tuikkukippo

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Vaaleanpunaista postia

Helmikuu hujahti ohi ihan vaivihkaa ja blogin puolella se näkyi hiljaisuutena. Ohjelmaa oli kyllä koko kuun täydeltä (onneksi paljon myös mukavaa tekemistä), mutta aivot eivät ole halunneet taipua kirjoittamaan oikein mistään. Täytyisi ryhtyä lukemaan enemmän, ettei pääkoppa olisi näin tukossa aina kun yrittää suoltaa sieltä ajatuksia ulos.

Sain kuitenkin kirjoitettua kirjeenvaihtokavereille pitkästä aikaa. Jälkikäteen tarkasteltuna tuli aika hämmentävän vaaleanpunaista postia.

kirje
kirje

kirje
kirje