Auringonläikkiä

Tulppaanin terälehdet tuikkukipon pohjalla ei ollut hyvä idea. Ajattelin että ne sillä lailla nätisti kuivuisi koppuraisiksi, mutta ei. Homehtuivat sinne mokomat. Vaan enpäs jaksanut pitkään harmitella, koska auringon takia oon semmoisella oikein imelän positiivisella tuulella, semmoisella mikä muiden silmiin ja korviin voi vaikuttaa jo vähän rasittavalta. Asfaltti on kuivaa ja ihanan ärsyttävän hiekoitushiekan sekä koirankakkojen peitossa. Häikäisee niin pirusti mutta ei haittaa! Nukuin äsken päikkärit lattialla auringonläikässä, enkä yhtään ihmettele miksi kissat viihtyy niissä.

Väitin joskus, että säällä ei ole mitään vaikutusta mun mielialaan. Höpöjuttuja. Eilen oli ankeaa ja harmaata ties monettako päivää putkeen ja kyllä otti päästä kaikki mahdollinen. Tänään vähän vielä jyrsi, että piti herätä kuudelta aamulla, mutta kyllä kun taivas oli sininen ja aurinko alkoi nousta, niin mieli koheni ihan yhtäkkiä. En pistäisi pahakseni, jos tällaisia päiviä olisi vähän useamminkin.